Näin lyhyt aikako on kolme kokonaista kuukautta...
Tällä viikolla keskiviikkona(ellen ihan metsään muista) sain kivan viimeisen yllärin omalta ihanalta say-ystävältäni. Hän paljastui viimein Minskuksi. Ei olisi ollut ollenkaan hankalaa tässä loppu vaiheessa tehdä paljastusta jos aikaa salapolisina olemiselle olisi vain riittänyt. Mikäli uusi say kierros nyt alkaisi, en mukaan lähtisi. Ja ihan vain siitä syystä ettei aikani oikein riitä mihinkään mihin haluaisin. :(
Lämmin kiitos siis Minskulle suurista ilon hetkistä ja kiitos myös Kristiina-emollemme sekä tietysti Tuulialle. Tuulialle sain itse olla SAY.
Lopuksi vielä kuvaa viimeisimmästä say-paketista. Sen kyllä neidit omivat itselleen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti