sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Kyllä lapset osaavat



Pitäisi kait aloittaa tämä postaus toteamalla että tyttärestä polvi paranee.

Ihanassa(3/09) oli keppihevosen teko ohje ja sen ilmestymisestä ja oikeastaan pikkuisen ennenkin sitä, Veera on potenut hillitöntä hevoskuumetta. Tänään meille sitten tuli uusi suomenhepotiili nimeltänsä Aurankukka. Suuren työn ihanan hepotiilin eteen tekivät Veera itse sekä äitini.

Sillä aikaa kun mummolassa valmistui hepotiili, kotona etsin minä ja Milja viimeisiä paloja viikko sitten aloitettuun 500 palan palapeliin. Tämän palapelin piti olla kinan suovittelija syysloman loppupuolen ajaksi, mut toisin kävi. Työ jäi minulle ja vain Milja oli tässä korvaamaton apuri.
Osaisikohan kukaan neuvoa minua, miten saisin tämän liimattua ja pysymään kasassa ikäänkuin taulumuistona Miljalle?

7 kommenttia:

Maria H. kirjoitti...

Anoppi on innokas tekemään noita palapelejä ja on päällystänyt kontaktimuovilla. Tulee samalla pinta, josta on helppo pyyhkiä pölyt pois!

Anonyymi kirjoitti...

Kontaktimuovia olin minäkin tulossa suosittelemaan. Olen tehnyt itse 1000 palan pelejä ja hyvin on toiminut. Ensin siis päällinen reilulla kontaktimuovilla, sitten kääntö ja olen laittanut paperia tai kartonkia taakse ja sitten kontaktimuovin viimeistely.

Marika kirjoitti...

Ihania töitä lapsesi onkin tehnyt!

Lapseni kummitäti päällystää kontaktimuovilla kaikki palapelinsä...

annukka kirjoitti...

Aivan ihana tuo heppa! Wau!

Ritva P kirjoitti...

Taitavaa väkeä on teidän tuvassa;o). Kontakti muovia minäkin olen käyttänyt. Kannattaa ottaa sitä vahvempaa laatua, ohut on vaikeampi saada tasasesti. nim. kokemusta molemista.

taru76 kirjoitti...

Upea keppihevonen!! Ihania muistoja tuo myös tuo kaunis palapeli, mutta itse en ole ikinä niitä paloja kiinnitellyt.

Anonyymi kirjoitti...

OHHOH!
onpa taitavia lapsia:D

sama täällä, kontaktimuovilla oon päällystäny niin saa pyyhkiä vähän kosteallakin jatkossa.
Molemmin puolin vielä niin ainakin pysyy.

Voimia sinne!!!